Roadtrip etappi 2. Silmät auki aamusella ja auton keula kohti vaasaa. Tiedossa pitkä matka autossa vähillä unilla. Viime vuodesta jäi niin hyvät fiilikset että tänä vuonna oli pakko päästä paikalle. Ei tuottanut pettymystä ilta.
Matkalla sain nähdä erikoisimman hands free virityksen joka näytti varsin toimivalta ratkaisulta. Matkalla sää vaihteli hienosta aurinkoisesta kelistä raekuuroon. Vähän myöhemmin tulleilta autokunnilta sai kuulla että viimeiset 100km oli ihan älytön lumisade.
Kuten voi arvella niin koko matkan ajan tuli niin väsynyttä ja huonoa läppää että meinasi lähteä järki. Huonoilla ja lyhyeksi jääneiltä unilla oli osuutensa asiaan. Meidän kuskin uroteko oli edellisen illan vesilinja, neljän vuoden tauon jälkeen. Tulevana iltana varmaan otetaan vahinko takaisin.
Kerettiin pitämään lyhyen puoleiset etkot ja poistuessani porukkaa jäi vielä paikalle etkoilemaan tullakseen sitten perässä. Tänä vuonna ei ole kuvamateriaalia etko toiminnasta. Laimeampaa kuin viime vuonna sanoisin...
Pelimestoille päästiin suhteellisen ajoissa. Teknika soittamassa virtual factory stagella. Hyvänkuuloista trance saundia. Kuultu prodigy – Omen versiointi. Prodigy – Smack my bitch up versio. Setin jälkeen vaihdettiin muutama sana niin hän sanoi että oli vasta toinen kerta kun soittaa live yleisön edessä. Soitto oli laadukasta ja hyvänkuuloista.
Virtual workshop, teknon eri variaatioilla mentiin tällä puolella koko ilta. Kunnian aloittaa sai Winnie P. Kävin aina välillä kuuntelemassa sen hetkistä soitantaa.
Mukavat muistot palasivat mieleen kun paikkaan sisälle pääsi, ei ollut paljoa muuttunut paikka sitten viime kerran. Virtual factory stagella oli soittopaikkaa muutettu, ratkaisu oli omiin silmiin varsin hyvin toimivan näköinen. Valojen ohjaaja oli tänäkin vuonna totuttuun tyyliin nätti. Kiva olla vaasassa jälleen.
Alussa virtual factory stage vei voiton musiikillisesti. Järjestävän tahon ihmiset oletan olivat ensimmäisiä tanssilattialla olijoita, näyttivät mallia.
Täälläkin päin suomea porukka valuu siinä puolenyön aikoihin mestoille. Ei näemmä tapa muutu vaikka eri puolella suomea onkin. Täällä häiritsi kun paikalliset puhui keskenään ruotsia jota en voi väittää osaavani kovin hyvin. Mutta paikallisille ruotsin puhuminen lienee ihan normaalia. Olenkin vaan turisti.
Virtual factory stage, klo 00.00, vuoroon orion & flight. Housea oletusarvoisesti. Hyvä saundista ajoittain sanoisiko aika massiivista housea tarjolla. Pojat yllättivät minut iloisesti setillään. Muutama biisi bongaus. Danny tenaglia – Music is the answer, chemical brothers – hey boy, hey girl, felix – don't you want me versiointi. Soi biisi jossa mukana underworldin vokalisti. Tarzan biisi kehiin. Myös Black eyed peas – I got a feeling kuultu... At tonight it's gonna be a good night... Hell yeah!! Sitä se oli...
Saimme kuulla previkan tulevasta soitannasta myös. Mutta sen kuulee jossain vaiheessa tulevaisuudessa...
Juttelin paikallisen tutun kanssa ja kuulin että nämä olisivat olleet vaasan toiset tämän genren bileet tänä vuonna. Eli ei ihme että porukkaa oli paikalla reilusti mutta ei järjettömään tungokseen. Sain samalla kuulla järjestävän tahon taustoja. Asiakkaat koostuvat ennakko-oletusten mukaisesti nykyisistä ja jo valmistuneista opiskelijoista.
Hyvä paikka pitää bileet. Saa rakennettua tilaan kolme stagea jotka eivät alussa häirinneet toisiaan mutta tietyssä paikassa kuului kahden stagen tarjonta hyvin. Mutta tuo oli itsensä sijoituksesta kiinni.
Tekno puoli veti väkeä hyvin koko illan ajan. Tämän puolen kohokohta jonka kuulin hyvin kaukaa, lil louis – french kiss klassikko. Aina kun tuolla puolella kävi pyörähtämässa oli se aika turvoksissa koko ajan.
Virtual factory stage, klo 02.00, triton, jatkoi mihin edellisenä iltana jäi. Jälleen vähän normaalista/totutusta nopeampaa settiä tarjolla. Ei se väärin ole. Odotin että tanssilattialla ei olisi käynyt sitä mitä kävi. Sehän silmin nähden harveni ihmisistä. Omasta mielestä aivan syyttä. Setti oli hyvä niin kuin herralta saattaa odottaa. Parasta illassa omalle kohdalle. Kyllä sitä lopulta porukka nautiskeli settiä.
Tapasin paikalla itseäni vanhemman reivaajan, oli viettänyt "luovaa" taukoa.
Tritonin ilme oli näkemisesn arvoinen kun näki minut ilman aavistusta että olen paikalle tullut. Oli odotuksia enemmän tuttuja paikalla. Paidaton poika bongattu vasta 03.05 aikaan. Kiitoksia Flight & Orion lahjasta jonka sain teiltä. Arvostan sitä.
Kiitoksia virtual factoryn porukka, nautin olostani suunnattomasti, nappisuoritus kaikenkaikkiaan. Tulen varmasti tilaisuuden tullen ensi vuonnakin. Tänä vuonna oli bileen sponsorin toimialan mukainen työmaa teema. Unohtamatta nostalgista retropeli nurkkausta.
Iso kiitos kuuluu myös sparffolle joka vastasi taannoin innostuneena kyllä hulluun ideaan. Ilman hänen panostaan ei olisi päässyt reissuun. Erittäin hieno ja onnistunut roadtrip. Viikonloppuna ladattiin taasen akut täyteen arkea varten.
Tiedä sitten kumpi on hullumpi? Hullun tarjouksen tehnyt vai siihen tarttunut? Mutta todella hieno viikonloppu oli, lisää tämmöisiä fiiliksiä tuovia bileviikonloppuja...
Läpän taso paluumatkalla ei ollut juuri sen tasokkaampaa kuin aikaisemmin viikonloppuna. Kuski oli hitusen jäässä paluumatkalla. Liikuimme tekno "pakastin" ducatolla.
