Ensimmäiset Supercharged bileet tänä vuonna. Eivät tuottaneet pettymystä nämä kemut. Ehkä omaan makuun mentiin ekaa settiä lukuun ottamatta aika rajoilla tuon musiikin suhteen. Mutta pysyi se musiikki ihan oman maun rajoissa koko illan sentään. Visuaaleja oli perinteisesti tarjolla. VJ Move oli hengessä mukana, ei päässyt fyysisesti paikalle. Laatu tavaraa pyöri screeneillä. Tipaton tammikuu toi hämmentäviä näkyjä eteen. Perinteinen palohälytinkin soi taas, niin ainakin kuuntelin jossain vaiheessa. Savua oli torpassa siinä vaiheessa, hmm... Riittävästi...
Bates sai kunnian aloittaa illan. Itse saavuin hitusen ”myöhään” paikalle eli en ollut heti klo 22 oven kahvassa kiinni. Oli jonoa kertynyt joka suht rivakkaan tahtiin lipui sisään. Bates kyllä heitti oivaa rumpubassoa. Varsin sopivaa soundia ennen kuin lyötiin talla tiskiin ja vauhti kiihtyi. Tämä tirehtööri sai kovan tittelin viime vuonna, synttäribileissäni kaveri heitti minun makuun vuoden kovimman setin. Propsit siitä.
Seuraavaksi Dekkien taakse Jayvee & Yediah. Hard trancea tarjottiin kansalle. Jotenkin äänentoiston soundi oli outo tämän setin aikana. Kuullosti aika tunkkaiselta se ääni. Tilanne korjaantui seuraavaan settiin. Tämä setti meni jotenkin ohi sektoriin. Ilmeisesti keskityin tällä hetkellä isommissa määrin tuttujen kanssa keskusteluun.
Galrav seuraavaksi puikkoihin. Olisiko tämä ollut astetta kevyempää. Tämä setti kolisi paremmin. Tunti vierähti varsin hyvin fiilistellessä soittoa. Ääni oli palautunut ”normaaliksi”. Mutta ei tämän setin aikana löysäilty. Illan teemaan sopivasti, mentiin vauhdilla. Setin lopetus biisi RMB – Spring toimi todella hyvin. Oli hienoa kuulla tuo biisi, se on vaan niin hieno. Tälle setille illan paras lopetus titteli...
Neon heitti ehkä jopa hieman yllättäen aika nasevan setin mun korvaan. Odotin huomattavasti paljon nopeampaa musaa. Tämä pysyi vielä oman maun rajoissa. Tämmöisiä settejä kuulisi herralta mieluusti useamminkin. Olisiko ollut tämän setin aikana tullut muutama ”uudelleen väännetty” biisi vai oliko se sitten viimeisessä setissä? Kun tuo damentia vaivaa.
Illan viimeiseen slottiin J7 & Meke. Happy hardcorea kansalle. Tässäkin setissä kuultiin ”uusittuja” biisejä. Osa näitä ”uusio” biiseistä toimi ja osa ei omalla kohdalla. Tämänkään setin aikana ei kerennyt kuin hetkiittäin ajatuksen kanssa syventyä musiikkiin. Oli siellä vaan kova kaksikko soittamassa. J7 ei ole Meken lailla kauan soittanut mutta ei tarvinnut yhtään hävetä konkarin rinnalla. Kiinnitin hetkllisesti huomiota Meken toimintaan dekkien takana, siinä ei tehty liikoja ylimääräisiä liikkeitä. Biitin hakukin näemmä helppoa, pari ranneliikettä ja se oli siinä. Kokemus tuo varmuutta...
Väkeä oli bileissä reilun oloisesti niinkuin aina on. Ehkä jonkin verran ”turisteja” mutta hekin ovat tervetulleita. Ei koskaan tiedä jos vaikka innostuisi konemusasta ja rupeaisi käymään laajemmaltikin bileissä. Taka juottotiskin duunari nautti silminnähden musiikista. Välillä tuntui että riittääkö koppi noille liikeradoille... Mutta paikat säilyi ehjänä. Hyvänä dekona toiminut naamioverkko sai kyytiä illan edetessä. Se oli lähes kokonaan lattialla illan päätteeksi.
Oman edustuksensa olivat saaneet jalkeelle hämeenlinna, helsinki, tampere, turun suunnalta ja kaiketi jyväskylästä. Unohtamatta savonlinnaa. Paljon tuttuja liikkeellä. Ja kiitoksia uusille tuttavuuksille juttutuokioista. Erityisen kivaa oli nähdä pitkästä aikaa muutamaa tuttua. Iso käsi järjestäjille. Seuraavaa odotellessa.
Comments