SIDEEFFECT @ Gloria
- raver71
- Jun 5, 2009
- 3 min read
Meillä oli tällä kertaa lähes sama porukka joka oli joulukuisella turun reissulla. Eli mopo karkasi rotkoon tällä kertaa ennenkuin päästiin moottoritielle. Ei ollut tylsää tälläkään kertaa matka helsinkiin.
Hyvä sattumus kävi kun pysähdyttiin matkalla huoltoasemalle. Siihen suht lähelle tulee motoristi tankkaamaan pyöräänsä. Huomaan että motoristi morjestaa. En reagoinut siihen ollenkaan. Sitten samainen kaveri huusi jo nimeltä. Sitten jo huikkasin takaisin. Onneksi kaveri sitten kuoriutui ajovermeistään sen verran irti että tunnistin lopulta kaverin. Emme olleet nähneet pitkään aikaan. Siinä vaihdettiin kuulumiset ja jatkoimme matkaa...
Saavuttiin paikalle joskus siinä klo 20.30 korvilla. Lahdessa kuski kysyi että oven eteen vai sinne nurkille... Puolittain vitsinä oltiin sitä mieltä että oven eteen maksoi mitä maksoi. Kohtalon ivaa kyllä se että oven edessä oli meidän italian ihmeen mentävä reikä. Siihenhän se sorvattiin ja hyvin se siihen mahtui. Minä jo odottelin että pääsee puhaltamaan pilliin ovella että näyttää nollaa. Mutta tällä kertaa ei oltu pillin kanssa vastasssa. Näin tällä kertaa. Illan tarkoitus oli olla selvinpäin. Booze free event!
2DE oli dekkien takana saapuessani pääsalin puolelle ekaa kertaa. Mukavan sulavaa rumpubassoa soljui korviini. Siinä ruli juuri paikalle saavuttua sinkoiltua paikasta toiseen että ei kerennyt pureutumaan ja keskittymään settiin syvemmin. Yhden biisin bongasin setistä kaiken häsläämisen keskellä. Prodigyn – Voodoo people. Junkka versio. Hyvä aloitus illalle omalle kohdalle. Dikkasin.
Yläkerrassa olivat jo tovin soittaneet Caro² selkä selkää vasten DOOLAE kanssa. Housen iloisia soundeja ilmoille. Heidän viimein biisi oli Jenni vartiainen – Ihmisten edessä. Jokin sitkeä tekniikka ongelma vaivasi yläkerran soittokalustoa.
NUANCE Niin takuuvarmaa rumpubassoa tältä herralta kuin vain voi odottaa. Tämä setti toimi kivasti niin kuin aikaisempikin setti samaa laatua. Ja ne eleet ja fiilis joka välittyi soittajasta varmasti tanssilattialle asti olivat varsin kovat. Siinä soitettiin niin tunteella. Erittäin hyvää tasaista illan tarjontaa.
COBALT. Yläkerrassa. Kertoi vähän setin rakennus vaiheista matkalla kohti helsinkiä. Mutta jätetään se nyt autossa olijoiden tiedoksi ainoastaan. Erittäin kova leka aloituksena. GRID – Swamp thing. Sitten alkoikin taas häröilyt joka suunnalla ja tietty hetkittäin käytiin yläkerrassakin tarkistamassa settiä.
PROTEUS. Pääsalin puolella varmaan monen odotetuin setti koko illan tarjonnasta. Erilaista soundia kuin yleensä soittaa. Mutta silti hardia. Hard psyke setti. Toimi hienosti tähän kohtaan. Tämäkin tasaisen hyvää laatua jota koko illan kuulin.
WERT. Pääsalin lopetussetti. Hyvää psykeä sen mitä taas kerkesin kuulemaan. Tuli liikuttua ylös ja alas ja juteltua tuttujen kanssa tämänkin setin aikana. Tämä menee myös sarjaan tasaisen hyvää tarjontaa illassa. Yhdessä setin biisissä oli jotain Antiloop – Purpose in life vaikutteita. Todella reilusti. Aika pian tämän biisin jälkeen ettei olisi ollut heti seuraava niin oli niin selkeitä J Salovaara vaikutteita ettei vaan olisi kaverilla ollut näppinsä pelissä. Siinä oli vaan niin J Salovaaran näköinen ja kuuloinen biisi.
APO. Yläkerran viimeinen soittaja. Ensimmäistä kertaa tämän herran soittaessa nousin portaita ylös ja en ollut uskoa kuulemaani. Siis että WTF?? CELVIN ROTANE – I believe. Pääsin ylös asti ja jouduin toteamaan että kyllä se biisi vaan soi. Eikä ketään tanssimassa. Sydän huusi verta! Shapeshifters – Lola's theme soi myös. Kaveri heitti kivan erilaista soundia tiettyyn hetkeen asti. Kunnes aukesi oldskool fanin taivas.
Mutta myöhemmin setin loppu hetkillä tuli jo semmoista oldskool helmeä että joutuu toteamaan että tämän pienen hetken nautin olostani paikan päällä eniten. Tämä ei suinkaan meinaa sitä että muut olisivat olleet huonoja vaan olen itse jämähtänyt tuohon 90-luvun oldskool soundiin. Vai mitä sanovat vanhan dikkarit seuraavista? Papua new guinea, cosmic baby – fantasia, way out west... Ilokseni sain huomata että pienehkö porukka nuoremman polven bilettäjää tanssi antaumuksella tämmöistä vanhaa settiä ja kiitteli kovasti djtä soiton jälkeen. Saatte tästä kohtaa pisteet kotiin. Ja soittajalle 10+... Vanhan liiton musiikkia kuulee liian harvoin näinä päivinä. Silloin kun sitä harvoin kuulee siitä pitää repiä kaikki nautinto irti.
Olin hitusen huvittuneen oloinen kun siinä suurinpiirtein lensi ohitseni kohti pääsalia kolme nuorta naista jotka huusivat että ihanaa prodigya. Mutta sitten muistelin että olenhan itsekin ollut fiiliksissä bileissä joskus muinoin silloin alkuaikoina. Olen kyllä vieläkin. En varmaan muuten kävisi bileissä. Kipinä ei ole hävinnyt mihinkään.
Enemmänkin väkeä olisi mahtunut mestoille. Mutta taisi olla kaupungissa samoilla hetkillä muitakin isoja tapahtumia jotka verottivat kävijämäärää. Viihdyin hyvän musiikin merkeissä koko illan mukavasti. Illan kohokohta oli kyllä tuo oldskool kimara yläkerran soittelun loppuvaiheilla.
Tämä nuoriherra kenen kanssa oltiin juttusissa useampaan otteeseen niin sinulla on jo nyt semmoinen polte ja intohimo tätä bileissä käymisestä kohtaan että toivoisit varmaan jo että olisit täysi-ikäinen. Että pääsisi vapaasti bileisiin ravintoloihin. Sinulla on todella hyvä tulevaisuus tämän "harrastuksen" parissa. Jatka samaan malliin.
