top of page

CHICAGO LOUNGE @ Amarillo bar

 

Monta erikoisempaa tapahtumaa tähän bileeseen. Yhdet synttärit, 150. blogi. 3 viikonlopun bileetön aika loppui. Kiva olla täällä pitkästä aikaa paikalla. Tähän ei pety.

 

Vähän kello 20 jälkeen paikalle. Macke pyöritteli kivaa house saundia. Onneksi tämä bileetön kausi loppui, hypin himassa seinille kun ei ollut mitään bile aktiviteettia.

 

Niin, oli myös synttärisankari paikalla. DJ69 oli sankari. Sain taannoin puhelun jossa minua suorastaan vaadittiin paikalle kameran kera. Sain maanantain vapaaksi ja valintahan oli sen jälkeen selvä. Tänne tullaan!

 

Macken setistä muutama biisibongaus. Tori amos – Professional widow. Joku ritari ässä theme pärähti soimaan. Tässä vaiheessa ihan oikeesti aloin epäillä soittajan lääkitystä... Onkohan ihan kohdallaan?

 

Tämän perään pian tuli semmoinen klassikko kimara että oksat pois. The original – I love you baby yksi niistä...

 

Ostin pikkunaposteltavaa ja limsan kyytipojaksi. Olihan limsalla kokoa... Kiitos tästä.

 

Soittaja vaihtui. Hyvä sisäänheitto soittajalle kyllä. On tullut ohjelmistoon muutos... Repesin. Itse synttärisankari sitten dekkien taakse. Ensimmäisten soitettujen biisien joukossa kasari klassikko. One night in bangkok. Phats & Small – Turn around.

 

Näillä hetkillä oli aika sekavaa toimintaa dekkien takana. Soundi muuttui jossain vaiheessa teknompaan suuntaan. Tosin hetkittäin ei ollut ihan selvää kuka siellä oli soittamassa ja genret vaihtui todella tiuhaan. Siis käytiin varmaan hyvin syvällä saundeissa. Hetkittäin joutui ihan miettimään että mitä tämä on? Missä nyt mennään?

 

Soittaja vaihtui jälleen kerran. English man in New york versiointi soimaan. Tällä soittajalla oli kyllä hyvä tekniikka soittimien käsittelyssä.

 

Ihmettelin porukan todella vähäistä määrää. Olisikohan sillä osin tekemistä että opintotuet yms. Maksetaan kahden päivän päästä tästä hetkestä. Eli porukka poti rahapulaa? Ei ollut edes näitä tuttuja keitä on tottunut näkemään mestoilla. Muutama oli saapunut paikalle. Mutta moni oli jäänyt kotiin. Hävetkää!

 

Helmut Kool oli lineupissa mutta ei näkynyt paikalla. No, tämmöistä sattuu välillä.

 

Kello 23.20 siirryttiin takaisin house musiikin maailmaan Macken soitannassa. Vain 10 minuuttia tästä niin soitto oli taas jotain ihan muuta.... Kun ottaa huomioon tilannekomiikkan määrän ja soitannan sekavuuden niin väittäisin näitä sekavimmaksi Chicago Lounge bileeksi ever. Positiivisella tavalla.

 

Macke taas dekkien taakse klo 23.50. Äkkiä jostain takavasemmalta tuli soittamaan Ton-e. Soitteli hitusen vanhempaa saundia jota yleensä on tottunut herralta kuulemaan. Kyllä se vanha saundi vaan toimii tähän kohtaan tehokkaasti.

 

Tuli lähdettyä kesken illan pois kun oli menoa seuraavana päivänä ja herätys aikaisin. Jälleen hieno chicago lounge. Harmittavan harvoin pystyy kunnioittamaan läsnäolollaan. Aina tullaan kun se vaan on mahdollista.

 

 





0 views

Recent Posts

See All

Comments


bottom of page