SÄDE @ Gloria

---

Järjestävä taho hehkutti etukäteen tapahtumaa aika reilulla kädellä. Se oli todella sen arvoista minkä kuvan ennakoista mieleensä loi. Todellakin näki paljon vanhan liiton porukkaa paikalla. Säteen 13v bileet! Respect! Täydellinen ilta...

Itselle selvisi vasta ihan kalkkiviivoilla keskiviikkona että bileeseen pääsee lähtemään. Hyvä näin että pääsi, oli meinaan niin paljon nostalgiaa ja klassikkoraitoja tarjolla että olisin manannut huonoa onneani kun olisin kuullut bileen fiiliksistä. Erilaiset säteet!! Kiitos siitä.

Tiukassa aikataulussa töiden jälkeen ensimmäiseen etkoilumestaan hämeenlinnaan. Sen lyhyen ajan mitä siinä oltiin niin meno yltyi jo varsin hulluksi. Mutta toisaalta mitä muuta tältä porukalta voi odottaa? Tästä siirryimme kahden autokunnan voimin helsinkiin päin. Oli ehkä sekavin automatka tämän porukan kanssa ikinä!! Hyvän fiiliksen sai päälle...

Etkoilumesta nro 2. Helsingissä, täälläkään ei kauaa kerennyt aikaansa viettämään kun piti kiirehtiä itse pelipaikalle. Täällä näytettiin että tiskiharjalle on myös muutakin käyttöä kuin se varsinainen tarkoitus. Sillä avattiin lennokkaasti olutpullo.

Auto saatiin olosuhteisiin nähden ihan siedettävän lähelle. Eli kadun toiselle puolelle lähes oven kohdalle. Ensimmäinen järjestävän porukan tyyppi oli siinä ulkona vastaanottamassa. .

Illan omalla kohdalla odotetuin oli Infinity live. Itselle uusi tuttavuus ja mielenkiinnolla odotin minkälaista saundia he soittavat. Säteen tekstejä vähän lainaten.

Kolme legendaarista "kaunista ja karvaista" Suomalaisen trancen ja hard trancen lähettilästä viho viimeisellä keikalla!!! Raskaan ja vuosia kestäneen diplomaattisen neuvottelun jälkeen äijät saatiin vetämään vielä yhden kerran täysiä!!! Älä missaa tätä! Parasta omassa genressään... INFINITY!!

Tänään tosiaan epävirallisesti (Ei hirveästi huudettu asiasta) vietettiin SÄDE organisaation 13v taivalta. Pitäisikö tehdä poikkeus ja sanoa että onnea ja pitkää ikää! Siis osaanoton sijasta. Näihin vuosiin on varmaan mahtunut yhtä sun toista kohellusta. Tietty rutiinia kanssa.

J7 settiä en kerennyt kuulemaan oikeastaan ollenkaan. Taisi viimeinen biisi soida kun paikalle ehdin. Tänään ei vaan kerennyt aikaisemmin millään.

Friik aloitti "virallisen" osuuden bileistä. Hänen näkemyksensä trance klassikoista. Mieleesäni mietin osin hieman huvittuneena että onhan soitettu saundi todella poikkeavaa kaverin normaalisti soittamastaan saundista. Hyvä aloitus, todella monta niin tutun kuuloista biisiä kuulin. Ei vaan saanut biisin nimeä päähän. Tykkäsin.

Heti alussa oli paljon tuttuja liikkeellä. Näin tänä iltana harvinaisen näyn, oikeastaan kaksi. Illusion nähtiin tanssimassa! Tätä näkyä en ole ihen hetkeen nähnyt! Tätä nykyään kaveri viettää enemmän aikaa videokameran takana tehden tärkeää työtä sillä saralla.

Toinen näky oli myös tanssilattialla. En ole häntä nähnyt tanssin lumoihin noin uppoutuneena pieneen ikuisuuteen! Jätän ihan kunnia syistä nimen mainitsematta. Samainen kaveri sai todella speciaalin vastaanoton kun saapui paikalle! Olisi kiva nähdä kaveria useamminkin bileissä... Ehkä saamme jonnekin aikaan semmoista spessua ettei kaveri voi jäädä pois? Ehkä tunnistit itsesi?

Sen verran vielä tähän aiheeseen että kun tämä herra kunnioittaa läsnäolollaan, bileet ei voi olla huonot! Hän käy vaan hyvissä bileissä?

Kuten näissä kahdessa aikaisemmassa tapauksessa tuli mainittua etten ole hetkeen nähnyt kavereita tanssimassa niin tuolta tanssilattialta välittyi semmoinen fiilis ilmeiden & eleiden välityksellä että siellä olosta tänä iltana nautitaan täysillä.

Jussi Soro. Tältä herralta uudempaa menevämpää saundia. Tämä setti meni jotenkin ohi, vähän kuin taustamusiikkina chillailuun. Olinko vielä edellisen setin lumoissa vai mistä tämä johtui, en osaa sanoa. Ehkä sitä henkilökohtaisella tasolla tykkää enemmän vanhemmasta materiaalista? Hyvää settiä kuitenkin, en vaan saanut kiinni siitä. Pari biisiä, John O'Callaghan – Big sky, Binary finary – 1998.

Infinity live, Omalla kohdalla illan odotetuin ehdottomasti. Uusi tuttavuus itselle. Mitä saundia he loihtivat laitteistaan. Ihan vanhan jalka heilui mukana täytyy myöntää. Tanssilattian kirkumisesta päätellen setti oli maistuvaa muillekin ettei vaan itselleni. Jaettu illan parhaan setin maininta! Tämä maistui kyllä! Lavalla heiluttiin koko rahan edestä.

Hetkittäin savua oli torpassa niin paljon ettei nähnyt nenäänsä pidemmälle. Kuvaaminen oli tuskaa. Mutta oli siellä hetkiä jolloin pääsi ottamaan tarvittavat kuvat . Savu luo tunnelmaa!

Eräs nainen joka esittäytyi savosta päin tulleensa paikalle onnistui kyllä yllättämään minut  täysin. Ihan yllättäen ilmestyi eteeni ja yllätti tekemisellään. Kiitti siitä että jaksan selvinpäin katsella tätä touhua. Illan killeri kyllä tämä!

Triton & Inch. Trancea yllättäen. Melodisempaa sorttia. Ehkä saundillisesti lähellä tritonin jonkun vuotta taaksepäin soittamaa matskua. Näin korvan mielestä. Hyvää settiä niinkuin tähän asti kaikki ovat olleet. Thumbs up!

Eräs vaalea nainen nautti joka solullaan näistä bileistä. Hyvin pitkälti tanssimalla. Dance your ass off this funky music...

Proteus & Neon. Trance classics heidän tyyliinsä. Tässä setissä vähän samaa vikaa kuin Friikin setissä, tuttuja biisejä joiden nimeä ei saa päähän. Mutta yleisesti ottaen vanhempaa trancea tarjottiin tässä setissä kansalle. Sanoisin että helmiä sioille. Todellisia vanhoja klassikoita setti täynnä. Tälle setille jaettu illan paras setti maininta.

Lopussa koko soittoporukka tuli lavalle fiilistelemään. Näillä hetkillä soitettua... Robert Miles – Children, mikä fiilis huokui lavalta. Pullo auki, poks!! Moby – Hymn, BT – Flaming june, LA Style – James Brown is dead ihan viimeisillä hetkillä poistuessani paikalta.

Muistelin tuossa että Moby – Hymn biisi on soinut muuallakin bileissä viimeisten biisien joukossa. Aavistus ja tarkistus tuotti tuloksen että näin tapahtui syyskuussa 09 eräissä bileissä.

Oli pari aika nuoren oloista kaveria päässyt paikalle pyörähtämään ja heidät löysi tanssimasta. He tanssivatkin nuoruuden innolla. Kyllä siitä ura urkenee.

Hyvä reissu tästä tuli kaikkinensa. Proteuksen veli oli kunnioittamassa läsnäolollaan. Oli paikalla runsas lahti edustus. Pitkään bileistä pois ollut herra aasi tuli nähtyä ja todistin pienen leikkausoperaation johon herra aasi joutui. Mutta aasin parhaaksi tämäkin tehdään. Kun saikku loppuu niin eikön hra aasi palaa taas bileisiin takaisin entistä ehompana.

Porukkaa olisi voinut olla enemmänkin mutta varmaan toinen tapahtuma vei jonkin verran potentiaalisia tulijoita. Mutta tämmöistä tapahtuu.

Kiitoksia Vincet houstauksesta. Kuten paikkakunnan tyylii tuntuu olevan niin laadukasta oli tämäkin.  Ja tietty yhteyden otosta keskiviikkona joka johti siihen että pääsi mestoille.