Hardbour part 2. Tämä bile sen kuin paranee. Tällä kertaa oli panostettu extra paljon kaikkeen näyttävyyteen. Lounge oli hyvä veto. Dekot oli siistit. Esitanssija tytöt nättejä. Musiikki toimi. Dirty bongattu. Pääsi itsekin soittelemaan. Täydellinen ilta.
Paikalle saavuin ennen virallista starttia. Porukka oli silloin täydessä työn touhussa viimeistelemässä paikkoja. Illan musiikkitarjonnan aloitti allekirjoittanut main stagella ja Macke loungen puolella. Itse soitin 90-luvun raven helmiä. Biisilistan julkaisen lopussa nostalgian nälkäisille. Macke soitti niin laadukasta lounge tavaraa kuin kaveri vaan osaa. Viimeisiä biisejä kerkesin kuulemaan siitä setistä.
NIKLAS N. Oldskool räimettä niinkuin herra sen osaa. Vinyyliä pyöriteltiin tässä setissä. Sen myötä pääsi nauttimaan vinyyli rätinästä. Hyvän kuuloista settiä tämä oli. Oli taas arkistoja kaiveltu ja löydetty helmiä levylautaselle. Oli matkaan sattunut väärä kansi/levy yhdistelmä. Ei täsmännyt kansi sisällä olleeseen levyyn. Mutta tämmöistä sattuu joskus.
INDIRA. Psykeä hänen tyyliinsä. Hyvän kuuloista semmoista. Tämä osui musiikilliseen hermoon aika hyvin.
L-KAY. Heitti setin toisena loungen puolella. Tässä vaiheessa oli tuttuun tyyliin alkanut tämä kahden stagen väliä ramppaaminen. Että kuulee vähän mitä soitellaan missäkin. Ei kerennyt kovin pitkään keskittymään tähän. Taisi vielä tämän jälkeen työ kutsua paikallisessa ravitsemus liikkeessä.
BONFIRE SOUNDSYSTEM. Tämän porukan soundi meni itsellä selkeesti yli hilseen. Ei vaan saanut kiinni siitä mitenkään. Pikku vinyyli sinkut pyöri lautasella ja cd levyjäkin pyöriteltiin heidän toimestaan. Ehkä se vaan on niin että noi reggae setit ei vaan ole omaan korvaan sopivia.
Nostan hattua yhdelle työkaverille joka oli saapunut paikalle. Kuittailee aina mulle näistä bileissä käymisistä ja nyt sitten itse istui pitkän pätkän loungen puolella. Voin sanoa että on kyllä harvinainen vieras näissä tapahtumissa. Jos siitä vaikka vähitellen innostus alkaisi kasvamaan ja hänestäkin tulisi vakiokasvo näihin kuvioihin. Tämmöistäkin on käynyt...
ZONEX. Tiukka setti psykeä. Toinen setti psykeä illan aikana. Ei kuitenkaan liikaa. Tämän tarkempaa analyysia ei pysty tarjoamaan. Kaveri eli tunteella mukana setin aikana ja heilui dekkien takana. Hänen tavaramerkkinsä. Siinä antaa musiikin viedä. Fiiliksellä.
Eräs tuttu kysyi setin aikana että kuka siellä soittaa, kerroin kuka, sitten tuli silleen että mitä!! Pelästyi että onko kaveri vaihtanut tyyliään kokonaan. Kerroin että kaveri ei ole jättänyt sitä ominta soittoaan vaan tämä on pieni laajennus soittoihin.
Kello 22.30 havaittu hillitön kuumuus ja hiki... Tiettä että on porukkaa paikalla. Ja fiilis oli katossa. Poliisi kävi kunnioittamassa läsnäolollaan. Jonkinasteinen tarkastus oli kyseessä. Kaikki kunnossa niinkuin olettaa saattoi ja pitääkin olla.
Huomasin ilokseni että muutamilla bilettäjillä oli panostusta reilummin vaatetukseen. Prosit siitä että jaksatte panostaa. Näyttää hyvältä. Erotutte joukosta positiivisella tavalla. Jatkakaa ihmeessä valitsemallanne tiellä.
Loungen puolella jatkoi chicago loungen omia kavereita soittoa. Illan ainoa biisi bongaus tältä puolelta. Armand Van Helden – The funk phenomena, uusio versio mutta kuullosti todella hyvältä. Piristävä poikkeus näihin uusio versioihin. Ne ei aina toimi, tämä svengasi kuin hirvi. Muuten tarjonta oli lounge kelpoista. Chicago loungen pojat osaavat asiansa.
Varmaan aika moni paikalla ollut kuuli erään herrasmiehen kannustavaa huutoa jossa kaiketi kehoitettiin jaksamaan ja lyömään käsiä yhteen? En niin kiinnittänyt huomiota sisältöön. Enemmän ehkä siihen äänenvoimakkuuteen, mutta jokainen tavallaan. Itseä lähinnä huvitti moinen toiminta. Tilannekomiikkaa kaveri tarjosi myös loungen puolella.
Taas koin yllättävän hetken. Olin main stagen soittolavan edessä kuvaamassa kun yhtäkkiä hahmo syöksyy siihen viereen... Kukas muu kuin dirty itse!! Siitä se ajatus sitten lähti... Tilannekomiikkaa riitti tämän jälkeen. Ei ollut tylsää. Mutta missä oli legendaarinen seinäjoki paita??
YEDIAH. Taattua hardia soitteli kaveri. Loppuvaiheen setti kuulosti jokseenkin erikoiselta. Ihan kuin olisi soundimaailma vähän muuttunut. Ehkä se on vaan kuulijan korvassa. Tämäkään kaveri ei malttanut olla paikallaan dekkien takana ja paitakin oli lentänyt jossain vaiheessa settiä pois päältä.
Mistä pääsee hyvin aasinsiltaa pitkin tilanteeseen jossa bongattiin tanssimasta 2 paidatonta poikaa samaan aikaan.
DJ69. Puolenyön tietämillä tuli sitä ennakkoon mainittua teknompaa settiä. Se viimeistään oli saanut porukan tanssimaan. Siellä oli kunnon meno päällä. Porukka tuntui diggaavan kuulemastaan, itsekin istahdin alas fiilistelemään kunnon soundia. Tykkäsin. Tässä vaiheessa loungen puolella oli volume jo aika kovalla. Liian kovalla. Moni vaihtoi toiselle puolelle säästääkseen kuuloaan. Itsellä elacinit niin ei häirinnyt siinä määrin.
Valomies intoutui tälläkin kertaa tanssimaan. Bongasin tapahtuman. Sen verran kaukaa ettei kuvaa saanut todisteeksi. Mutta se on tapahtunut. Tänä iltana voisi luulla että on nauttinut työstään. Fiilis on varmaan ollut korkealla.
Loungen puolelle loppuillaksi tuli chicago lounge allstars. Tästä työyhteenliittymästä sai varmaan lähes koomisimmat kuvat koko illan aikana. Härskeimmät dirtystä. Mika ei varmaan ollut mikään ihme kenellekkään. Siellä oli välillä enemmän käsiä mikserissä kuin laki sallii. Soittivat he levyjäkin. Sitä omaa soundiaan.
Alek Száhala. Monelle varmaan illan odotetuin soittaja. Luulisin. Yllätyin oikeastaan kaverin setistä. Se sisälsi paljon melodisempaa soundia mitä olin odottanut. Aika rauhallistakin jopa. Mutta löytyi sieltä loppuvaiheessa se oikea Alek, tuttua siinä rajoilla menevää hardi soundia. Kaiken kruunasi tietysti ei enempää eikä vähempää kuin Nukkumatti biisi.
Tähän oli hyvä lopettaa illan soitot. Kaikki sai varmaan hyvin unta kun kotiin kerkesivät. Alekin kanssa juttelin hetken aikaa niin tuli puheeksi tämä määräämättömäksi ajaksi ajateltu keikkatauko. Että olisi aikaa uusien biisien teolle ja muille tärkeille toimille. Mutta uskomme siihen että kaveri palaa kun saa tärkeät asiat alta pois.
Paikalta on myös bongattu Jrepo ja mitä kuvaamiseen tulee niin kerkesin... 384 ruutua. Nyt oli suhteellisen vilkas ilta. Kiitos kaikille ketkä tarjositte tilannekomiikkaa, sitä tarttui suhteellisen hyvin filmille...
Dekoihin oli panostettu erityisesti. Naamioverkko loungen katossa. Valosysteemit joita oli siellä. Oli saatu paikka bilemestan näköiseksi. Isolla puolella dekot olikin ihan omaa luokkaansa. Elämän kukat oli hoitanut main puolen dekoituksen. Voin sanoa että oli vakuuttava näky, tuo porukka osaa asiansa. Oli törkeän siistin näköiseksi saatu iso puoli.
Esitanssijat olivat myös ilo silmälle. Ihan näyttävää showta saivat aikaan. Tietty sivu ilmiönä turhankin innostuneita "faneja" mutta saivat likat olla ihan rauhassa koko illan.
Tämä oli toinen hardbour. Ensimmäinen suoritus oli jo jotain jäätävän hyvää. Mutta niin se vaan on että tällä kertaa pistettiin paremmaksi ja aika hyvin vielä. Omasta mielestä tuo lounge oli todella loistava ja toimiva ratkaisu. Vähän kevyempää musiikki tarjontaa sitä haluaville. Tämä porukka osaa kyllä asiansa. Ei voi kuin ihastella työn laatua.
Jos jotain negatiivista pitää oikein hakemalla hakea niin pääpuolen ääni oli vähän omituinen. Muuten kaikki toimi täydellisesti. Silti täyden kympin bileet. Voin erittäin lämpimästi suositella tämän bileorganisaation bileitä, osaavia tyyppejä taustalla. Niinkuin jäljestä näkyy.
Porukka oli löytänyt tiensä hyvin paikalle. Tuo bussikyyti keskustaan bileen jälkeen oli hieno idea. Veikkaan että tämä on tuonut bilettäjiä paikalle kun ei tosiaan tarvi miettiä millä pääsee takaisin keskustaan.
Jatkot olivat keskustan ravintolassa tällä kertaa joihin en itse enää mennyt. Osittain sen takia kun olisi jäänyt itselle arvokasta tavaraa autoon hetkeksi ja fiilis oli aika paska johtuen ihan muista syistä etten olisi välttämättä ollut parasta seuraa. Kiittää tuttuja monituisista juttutuokioista ja unohtamatta uusia tuttavuuksia.
Illan pudottavin kommentti menee tällä erää kun siteerattiin vanhaa blogi kirjoitusta edellisistä hardbourista. Kiitos, tuo lämmitti mieltä.
Hävetkää ketkä ette olleet paikalla. Ette todellakaan tiedä miten hyvät bileet missasitte. Pitkän matkan takaa väkeä oli tampereelta, helsingin seudulta, hämeenlinnasta ja hyvinkäältä.
Tämmöisiä biisejä soittelin:
Intro
Nuclear hyde – Running man
Westbam – wizard of the sonic (original)
Moby – Feeling so real (Original)
Mark' Oh – Randy (Original)
Members of mayday – Rave olympia (Enter the arena)
RMB – Redemption
Microwave prince – I need your love
Dune – I can't stop raving (12 inch mix)
Golium & Gary D – Black arrows
Marusha – Deep
Sitten viimeisenä jotain ihan muuta.
Mc Rage – Fuck macarena
